Perjantaina naapurimme soitti ja ilmoitti, että keittiömme piipun ympärillä käy melkoinen kuhina ja pörriäiset yrittävät varmaan tehdä siihen pesää. En ole eläissäni ajanut niin lujaa kotiin... Pelkäsin W:n puolesta sillä hänen valtakuntaansa päivisin on nimenomaan keittiö ja tuleva ruokahuone. Onneksi koira oli kunnossa! Mutta tosiaan melkoinen parvi pöristeli piipun ympärillä. Äkkiä hellaan valkia ja onneksi piippu veti kuten normaalistikin. Pikaisen googletuksen tuloksena diagnosoin öttiäiset mehiläisiksi. Hunaja.net osoitteesta yritin selvitellä henkilöä joka olisi kiinnostunut hakemaan yhdyskunnan pois. Valitettavasti lukuisista puhelinsoitoista huolimatta en saanut ketään kiinnostumaan. Vaihtoehdoksi jäi siis joko myrkyttää sillä mikä tappaa talossa ja puutarhassa, tai tipauttaa piipusta joku tuppo johon on laitettu karvasmanteliöljyä tai bensiiniä. Mehiläiset kuulemma inhoavat karvasmanteliöljyä tai siis sen hajua kuten myös bensiinin. Isäntä päätyi kuitenkin Raidiin. Useita pulloja tyhjennettiin alhaalta nokiluukusta leivinuunin hormiin, hellassa on ollut tuli lähes koko ajan ja huuvan hormiinkin on myrkkyä laitettu. Illalla tilanne näytti hyvältä, mutta aamun valjettua taistoon oli jälleen ryhdyttävä. Nyt ollaankin koko päivä taisteltu mehijä vastaan. Leivinuunissa on tuli vieläkin ja kai tuo isäntä vielä kiipeää katolle. Myrkkyvarastoa on tänäänkin vielä täytetty useampaan kertaan (viimeisellä kerralla hain 10 pienempää suhkepulloa!!!!) joten olemme varmasti tänään myrkyttäneet ympäristöämme ihan koko tähän astisen elämämme edestä. Saa nähdä pitääkö tätä taistoa käydä vielä kolmaskin päivä, olisi kyllä muutakin tekemistä. Tänään piti tehdä reissu Kustaviin, mutta sekin jäi nyt tekemättä. Suoraan sanottuna KETUTTAA! Äänikin on lähtemässä...